Ruissalo

Turun läheisyydessä ei ollut  maalaisrauhaa, vehreyttä eikä kävelypaikkoja, mutta Ruissalossa löytyi kaikkea tätä. Tästä on kuitenkin vasta muutama vuosi, mutta jo nyt kaunis ja viljava peninkulman pituinen saari muistuttaa puistoa, jossa tammilehtojen välissä häämöttää toinen toistaan kauniimpia kesäpalatseja. Sinne suurin osa Turun sivistyneistöä ja varakkaita muuttaa kesäksi (Topelius 1852)

 Kuvassa kauppaneuvos Gustaf Petrelius villa Gustafsbergin pihalla n. 1910. Tammi jonka siimeksessä perhe istuu kaatui 1990-luvulla. Taustalla näkyy villa Solhem. Kuva lasinegatiivista om. J-OA

B.Ekqvistin v. 1846 mittauskartta, jonka pohjalta Ruissalo jaettiin vuokrapalstoihin v.1847

Ruotsin vallan aikana Ruissalo toimi kunikaallisten metsämaana. Omakseen turkulaiset saivat Ruissalon vasta Venäjän vallan aikana, 20 vuotta Turun palon jälkeen v. 1845, jolloin keisarillinen senaatti luovutti Ruissalon Turun kaupungille kaupungin porvarien anomuksesta.

 

Kaupungin porvarit perustelivat anomustaan sillä, että he olivat menettäneet kaupungin uuden palon jälkeisessä asemakaavassa huomattavan osan entisistä pelloistaan sekä myös siksi, että saarelle voitaisiin rakentaa "aistikkaita" huviloita kaupungin tuloväylän kaunistamiseksi.

 

Huutokaupassa v. 1847 myytiin 48 palstaa vuokralle 50 vuodeksi.

"Tästä alkoi huvilarakennuskausi jatkuen aina vuosisadan loppuun asti. Huvilanomistajien joukossa oli paikallisia "suurporvareita" kuten Dahlströmit, Rettigit, Jakobssonit, Petreliukset ja Junneliukset. Huviloiden katoilla ja saarelle liikennöivien höyrylaivojen perässä liehui Venäjän valko-sini-punaraidallinen kansallis- ja kauppalippu. Vain pieni osa turkulaisista vietti kesäänsä meren rannalla puutarhan ympäröimissä huviloissa. Tarkasti valikoitunut herrasväki oleskeli verannoilla pukeutuneena valkoisiin kesävaatteisiin, ja palveluskuntaa riitti pitämään yllä porvariston kesäistä idylliä".

Vuonna 1858 tuli liikenteeseen Ilo-niminen höyryalus,joka liikennöi Ruissaloon ja Pikku-Pukkiin jopa 4 kertaa päivässä.

Lähteet: Soiri Snellman Ruissalon Huvilat Turun maakuntamuseon raportti 8

 Ruissalon huviloihin voi tutustua osoitteessa myös www. ruissaloyhdistys.fi

Tämän sivuston mahdollisita virheistä ja parannusehdotuksista samoinkuin muista kommenteista saa lähettää osoitteeseen jormajalava@gmail.com

  • Villa Gustafsbergin alaveranta n. 1910. TMM 1982

  • Tsaarin vierailu Ruissalossa ja Turussa 1884